Datajuttu

Oritkarista lähtee laiva Aleksandriaan joka kolmas viikko

Kaupunnin Aika kävi läpi Oulun sataman jokaisen laivakäynnin vuodesta 2018. Laivat käyvät harvemmin mutta ovat isompia, suora yhteys Saksaan katkesi, ja Pohjois-Afrikka on Oulun säännöllisin kaukoyhteys. Venäjällä ei ole ollut merkitystä koskaan.

Raili Ratapiha · 10. lokakuuta 2026

Rahtilaiva irtoaa Oritkarin laiturista, ja horisontissa aukeaa koko maailma. Kuvitus: Veikko Vaskinen

Kun tätä juttua kirjoitettiin, Oritkarin laiturissa lastasi kuivabulkkialus Compadre. Se oli tullut edellisenä aamuna Pietarsaaresta, ja sen seuraava satama on Egyptin Aleksandria Välimeren toisella laidalla.

Compadre ei ole poikkeus. Oulusta on lähtenyt laiva Aleksandriaan 127 kertaa vuoden 2019 alusta, keskimäärin kolmen viikon välein, 11–20 kertaa joka vuosi. Marokkoon, lähinnä Casablancaan, laiva on lähtenyt samana aikana 50 kertaa ja Algeriaan 14 kertaa. Kaukana Euroopan ulkopuolella ei ole toista paikkaa, johon Oulusta lähtisi laiva yhtä säännöllisesti.

Selvitimme tämän ja muut jutun luvut Oulun sataman jokaisesta laivakäynnistä vuodesta 2018. Jokaisesta käynnistä on kirjattu, mistä laiva tuli, minne se jatkoi, minkä maan lipun alla se kulkee ja milloin se saapui ja lähti. Tiedot ovat Fintrafficin avointa dataa, ja jutun kaaviot päivittyvät joka aamu.

Mitä laivoissa on?

Satamadata ei kerro, mitä laiva lastaa. Aleksandrian-laivoista sen voi silti päätellä. Ne lastaavat Oritkarissa, joka on Oulun Sataman mukaan konttien, kartongin ja muun metsäteollisuuden pääsatama. Egypti ja Algeria ovat pitkään olleet suomalaisen sahatavaran tärkeitä ostajia. Pellervon taloustutkimus PTT:n mukaan Egyptin osuus Suomen sahatavaran viennistä oli vuonna 2017 noin 14 prosenttia. Oulun Satama kertoi tänä vuonna, että sahatavaran vienti nousi vuonna 2025 ennätykseen.

Pohjoissuomalainen puu päätyy siis todennäköisesti Egyptiin ja Pohjois-Afrikkaan. Moni oululainen tuntee sahat ja tukkirekat, mutta harva tietää, että Oritkarista lähtee laiva Välimerelle joka kolmas viikko.

Harvemmin mutta isommin

Vuoden alusta 8. lokakuuta asti Oulussa kävi 315 kauppa-alusta. Samana aikana vuonna 2019 niitä kävi 407, eli määrä laski 23 prosenttia. Alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus, eli niiden yhteinen koko, on kuitenkin nyt kaksi prosenttia suurempi kuin silloin. Laivat käyvät harvemmin, mutta ne ovat isompia.

Harvemmin mutta isomminKauppa-alusten käynnit ja niiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus, indeksi 2019 = 100. Joka vuodelta sama jakso vuoden alusta.

Sama näkyy Oulun Sataman omissa luvuissa. Vuonna 2025 rahtitonnit kasvoivat sataman mukaan yli 12 prosenttia ja konttien määrä 31 prosenttia, vaikka laivakäyntejä oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Mikä laiva on mikä?

Satamadata luokittelee jokaisen aluksen tyypin mukaan. Viisi tyyppiä kattaa käytännössä koko Oulun kauppamerenkulun: niiden osuus kauppa-alusten käynneistä oli vuosina 2019–2025 yhteensä 99 prosenttia. Tyyppi kertoo, miten lasti kulkee, mutta ei sitä, mitä laivassa juuri silloin on.

**Kuivalastialus**33 % käynneistä · noin 130 vuodessaYleisrahtialus, jossa on usein omat nosturit. Lasti nostetaan ruumiin nippuina, paaleina tai kappaletavarana, esimerkiksi sahatavarana tai paperirullina. Lastaus vie aikaa: kuivalastialus viipyy Oulussa tyypillisesti puolitoista vuorokautta. Aleksandriaan lähtevät *Oslo Wave* -alukset ovat kuivalastialuksia, ja niin on myös Oulun yleisin vieras, Paraisilta sementtiä tuova *Furuvik*.

**Ro-ro-alus**28 % käynneistä · noin 110 vuodessaNimi tulee englannin sanoista *roll on, roll off*: lasti ajetaan laivaan pyörillä perärampin kautta. Kyytiin menee rekkojen perävaunuja, lastikasetteja ja ajoneuvoja, eikä mitään tarvitse nostaa. Siksi ro-ro on satamassa tyypillisesti vain puoli vuorokautta. Oulussa ro-rot kulkevat säännöllisillä reiteillä, esimerkiksi *Botnia Enabler* ja *Baltic Enabler* välillä Kokkola–Oulu–Kemi.

**Säiliöalus**25 % käynneistä · noin 100 vuodessaKuljettaa nesteitä suoraan rungon säiliöissä: polttoaineita, öljytuotteita, kemikaaleja ja kaasuja. Lasti pumpataan putkia pitkin maissa oleviin säiliöihin. Oulussa säiliöalukset käyvät Vihreäsaaressa ja metsäteollisuuden raaka-aineita vastaanottavassa Nuottasaaressa. Esimerkiksi Göteborgista tulevat tanskalaiset *Tern*-alukset ovat säiliöaluksia.

**Konttialus**10 % käynneistä · noin 40 vuodessaLasti on vakiokokoisissa teräskonteissa, jotka nostetaan nosturilla laivasta suoraan rekan tai junan kyytiin. Kontti kulkee koko matkan samana laatikkona, eikä sitä tarvitse avata matkalla. Oulussa konttialukset käyvät Oritkarissa. Niiden käyntejä on nykyään alle neljännes vuoden 2019 määrästä. Oulun Sataman mukaan konttien määrä kasvoi silti vuonna 2025 lähes kolmanneksella.

**Kuivabulkkialus**4 % käynneistä · noin 16 vuodessaKuljettaa irtolastia ilman pakkauksia, esimerkiksi viljaa, malmia, kalkkia tai suolaa. Lasti kaadetaan suoraan ruumaan ja puretaan kahmarilla tai kuljettimella. Ruumien luukut ovat suuria, ja kannella ei yleensä ole paljon muuta. Jutun alussa mainittu *Compadre* on kuivabulkkialus.

Kuvitus: Veikko Vaskinen

Suora laiva Saksaan loppui

Vuonna 2019 Oulusta kulki rahtilaiva suoraan Keski-Eurooppaan. Ro-ro-alukset Tavastland, Thuleland ja Tundraland ajoivat reittiä Kemi–Oulu–Lyypekki, ja Belgian Zeebruggesta tuli 48 käyntiä. Lyypekistä saapuneita käyntejä oli 43 vuonna 2019 ja yksi vuonna 2023. Zeebruggesta ei tullut sinä vuonna yhtään.

Samat alukset kulkevat yhä, mutta eri reittiä. Nykyään niiden matkakuvauksessa lukee esimerkiksi Kaskinen–Oulu–Husum, ja Saksaan päästään Travemünden kautta. Konttialusten käyntejä oli vuonna 2019 yhteensä 105, ja nykyään niitä on noin 20 vuodessa.

Ruotsi on lähin ulkomaa

Ylivoimaisesti eniten laivoja tulee Ruotsista ja menee sinne. Viime vuonna yleisimmät ulkomaiset satamat olivat Ruotsin Husum ja Göteborg. Göteborgista tulee tanskalaisia säiliöaluksia Vihreäsaareen noin 20 kertaa vuodessa, ja määrä on pysynyt samana koko seurantajakson ajan.

Mistä laivat tulevat ja minne ne jatkavatUlkomaiset satamat vuoden mukaan. Valitse vuosi.

Oulun yhteydet maailmalleKäyntejä, joiden edellinen tai seuraava satama oli maassa, vuosittain.

Venäjä ei ollut koskaan Oulun satama

Venäjän pakotteiden vaikutusta etsii Oulun satamasta turhaan. Vuosina 2019–2022 venäläisestä satamasta tuli tai sinne lähti Oulusta 4–6 laivaa vuodessa, enimmäkseen Pietariin ja Ust-Lugaan. Vuodesta 2023 lähtien niitä ei ole ollut yhtään. Oulun meriyhteydet ovat suuntautuneet länteen ja etelään koko seurantajakson ajan.

Risteilijät tulivat

Uutta on matkustajaliikenne. Tänä vuonna Ouluun on saapunut seitsemän risteilijää ja yhteensä 5 939 risteilymatkustajaa, enemmän kuin kertaakaan seurantajakson aikana. Koronavuonna 2020 risteilijöitä ei tullut yhtään. Osa risteilijöistä tulee talvella: retkiristeilijä Hanseatic Nature kävi Oulussa tammi- ja helmikuussa, ja jäänmurtajaristeilijä Le Commandant Charcot kävi Oulussa tapaninpäivänä 2024.

Laivat tuovat Ouluun myös merimiehiä. Tänä vuonna satamassa käyneissä aluksissa on ollut yhteensä yli 7 500 miehistön jäsentä 17 eri lippuvaltion aluksilla.

Lukijan kysymys

Pääseekö Oulusta rahtilaivan kyytiin?

Oulun satamassa käy lähes joka päivä laiva, joka jatkaa Ruotsiin, Saksaan tai Egyptiin. Pääseekö kyytiin matkustajana, jäniksenä tai töihin?

Matkustajana reittilaivalla? Ei. Oulusta ei ole säännöllistä matkustajalaivayhteyttä minnekään. Lähin reittiliikenne Pohjanlahden yli kulkee Vaasasta Uumajaan. Oulussa käyvät risteilijät tulevat välisatamaan: matkustajat ovat nousseet kyytiin muualla, esimerkiksi Hampurissa, ja viettävät Oulussa päivän.

Matkustajana rahtilaivalla? Periaatteessa kyllä, mutta lippua ei osteta laiturilta. Kansainvälisen meriturvallisuussopimuksen (SOLAS) ja EU:n säädösten mukaan matkustaja-alus on alus, jolla on yli 12 matkustajaa. Rahtialus voi siis ottaa kyytiin enintään 12 matkustajaa ilman, että siitä tulee matkustaja-alus. Osa varustamoista myy vapaita hyttejä rahtilaivamatkoihin erikoistuneiden matkatoimistojen kautta. Matka varataan varustamolta, siihen tarvitaan yleensä vakuutus ja usein terveystodistus, eikä laiva odota, jos aikataulu muuttuu. Kaupunnin Aika ei selvittänyt, myykö jokin Oulussa käyvistä varustamoista paikkoja.

Jäniksenä? Ei, eikä kannata yrittää. Kansainväliset satamat ovat ISPS-turvasäännöstön mukaisia turva-alueita: ne on aidattu, niitä valvotaan, ja kulku on luvanvaraista. Laki eräiden alusten ja satamien turvatoimista (485/2004) ja satamien järjestyssäännöt kieltävät luvattoman liikkumisen turvatoimialueella, ja satamat ilmoittavat epäillyt rikokset viranomaisille. Lastiruumassa tai kontissa matkustaminen on lisäksi hengenvaarallista. Löydetty salamatkustaja luovutetaan seuraavassa satamassa viranomaisille, ja matka päättyy siihen.

Keikkatöihin laivalle? Ei laiturilta. Kauppa-aluksella työskentely edellyttää vähintään kansainvälisen STCW-yleissopimuksen mukaista perusturvallisuuskoulutusta ja merimieslääkärin tarkastusta. Kansi- ja konetehtävät vaativat lisäksi pätevyyskirjan, jonka Suomessa myöntää Traficom. Ulkomaisten alusten miehistöt palkataan yleensä miehistöagenttien kautta kuukausien työjaksoihin. Satamassa on töitä myös maissa: laivoja lastaavat ja purkavat ahtausliikkeet, jotka palkkaavat työntekijöitä myös määräaikaisiin töihin.

Näin juttu tehtiin

Aineisto on Fintrafficin Digitraffic-palvelun avointa meriliikennedataa (meri.digitraffic.fi), jonka satamat ja agentit ilmoittavat Portnet-järjestelmään. Jutussa on mukana jokainen Oulun sataman käynti, jolle on kirjattu toteutunut saapumisaika vuoden 2018 jälkeen, yhteensä 3 732 käyntiä. Kauppa-alusten luvuista on jätetty pois hinaajat, proomut, puskijat ja jäänmurtajat. Bruttovetoisuus kuvaa alusten kokoa, ei lastin määrää. Data ei kerro, mitä yksittäinen laiva kuljettaa, joten lastia koskevat päätelmät perustuvat Oulun Sataman ja PTT:n julkaisemiin tietoihin. Kaaviot päivittyvät joka aamu, mutta leipätekstin luvut ovat kirjoitushetkeltä 9.10.2026.

Juttu perustuu Pasi A Jokisen pasiaj.com-sivustolla julkaistuun Satamapulssi-mittariin, joka seuraa Oulun sataman liikennettä päivittäin.