Karjasillan historian havinat

Pääkaupunginosalla on oltava historia, ja Karjasillalla sitä on. Tähän on koottu sen tärkeimmät havinat. Toisin kuin lehden muut jutut, tämä lista perustuu lähteisiin, jotka on lueteltu lopussa.

Laitumesta kaupunginosaksi

• Ennen 1940-lukua. Alue on kaupunkilaisten karjan laidunta ja peltoa. Karja kulkee laitumelle Kaupunginojan ylittävää siltaa pitkin, ja siitä alue saa nimensä.
• 1940-luvun alku. Ruotsista lahjoitetaan keräysvaroin 48 elementtipuutaloa, jotka ovat alueen ensimmäiset asuinrakennukset.
• 1944. Kaupunginarkkitehti Martti Heikura laatii ensimmäisen asemakaavan. Kadut linjataan vanhojen kärryteiden paikalle, ja metsäsaarekkeet jätetään puistoiksi.
• 1940–1959. Jälleenrakennuksen kiivain vaihe. Alueelle nousee noin kaksisataa rintamamiestaloa yli kahdestakymmenestä talotyypistä. Talojen mittasuhteet, sijoittelu ja materiaalit noudattavat yhteisiä rakentamisohjeita.

Kaupunginosa kasvaa

• 1950- ja 1960-luvut. Pientalojen lisäksi alueelle rakennetaan kerrostaloja.
• 1963. Karjasillan kirkko valmistuu. Arkkitehti on Kalevi Lankinen, alttariveistos Kristuksen toinen tuleminen on Essi Renvallin ja tekstiilit Dora Jungin.
• 1965. Martti Tarvaisen veistos Siivet pystytetään Karjasillanpuistoon.
• 1967. Arkkitehti Kari Virran suunnittelema Pohjankartanon monitoimitalo valmistuu. Samassa talossa toimivat nykyään Pohjankartanon koulu, Madetojan musiikkilukio, Oulu-opisto ja Karjasillan kirjasto.
• 1968. Asemakaavan viimeinen laajennus valmistuu.
• 1971. Tauno Seppäsen veistos Kevätmyrskyä sijoitetaan Kollaanpuistoon.

Musiikkia ja kauppaa

• 1980. Alueen asemakaavaa muutetaan.
• 1983. Oulun musiikkikeskuksen Madetojan sali avataan. Arkkitehti on Matti Heikkinen, ja saliin mahtuu 816 kuulijaa.
• 1991. Musiikkikeskuksen Tulindbergin sali ja konservatorion tilat valmistuvat. Talossa toimivat Oulu Sinfonia ja Oulun konservatorio.
• 1990-luvun loppu. Karjasillan eteläosasta kasvaa Pohjois-Suomen suurin kodin sisustamisen ja kunnostamisen kauppakeskittymä.

Suomen paras

• 2009. Karjasilta valitaan Suomen parhaaksi asuinalueeksi. Asiantuntijaraati valitsi ehdolle kuusi aluetta, ja yleisöäänestyksessä Karjasilta sai 23,4 prosenttia 6 524 äänestä. Toiseksi tuli Kokkolan Koivuhaka.
• 2025. Vuoden lopussa Karjasillalla asuu 3 883 ihmistä, ja alueella on 3 238 työpaikkaa.
• 2026. Oulun kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta, jolla jälleenrakennuskauden asuinalue suojellaan valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. Asukkaat toivovat vahvaa suojelua, päättäjät kevyempää.

Lähteet

Wikipedia: Karjasilta · Wikipedia: Karjasillan kirkko · Wikipedia: Oulun musiikkikeskus · Wikipedia: Pohjankartanon koulu · Docomomo Suomi: Karjasillan asuinalue · MTV Uutiset: Karjasilta on Suomen paras asuinalue 2009 · Kaleva: Oulu jarruttaa Karjasillan suojelukaavaa