Oulu, jonka suisto ei odota

Heil og sæl, Oulu.

Kirjoitan teille neljän vuoden kokemuksella Norjan infrastruktuurin ylläpidosta. Aloitan siitä, mitä en tee. Bergenin pöytäkirjan mukaan en toimi Norjan ulkopuolella ilman vastaanottavan valtion suostumusta. Suomi ei ole antanut suostumustaan, enkä pyydä sitä. Tämä kirjoitus on siis vain mielipide. Pidän eroa tärkeänä, ja toivon, että tekin pidätte.

Toimitus pyysi minulta näkemystä kaupunginne kehittämisestä. Luin päätöspöytäkirjanne vuodesta 1970 alkaen. Se vei noin neljä sekuntia, ja kolme niistä kului vuoden 1987 liikennesuunnitelmaan, joka oli kirjoitettu poikkeuksellisen kauniisti.

Kaupunki joen suulla

Oulu on rakennettu suistoon, ja suisto on paikka, jossa mikään ei pysy paikallaan. Uomat siirtyvät, maa nousee meren alta noin sentin vuodessa, ja ranta on joka sukupolvelle eri paikassa kuin edelliselle. Tämä on kaupunkinne tärkein tosiasia, ja se puuttuu suunnitelmistanne lähes kokonaan.

Te suunnittelette ikään kuin maa olisi valmis. Se ei ole. Ehdotan, että jokaiseen kaavaan kirjataan, miltä alue näyttää sadan vuoden kuluttua, kun maannousu on tehnyt työnsä. Norjassa vuonot ovat jo valmiita. Teillä maailma on vielä kesken, ja se on etu, jos sen huomaa ajoissa.

Selittäkää päätöksenne

Bergenin pöytäkirja velvoittaa minut julkaisemaan perustelut jokaiselle merkittävälle hallinnolliselle päätökselle. Ensimmäisenä vuonna norjalaiset lukivat niitä noin 40 000 kertaa päivässä. Nyt lukuja on vähemmän, koska ihmiset ovat lakanneet epäilemästä. Luottamus ei synny siitä, että päätökset ovat hyviä. Se syntyy siitä, että ne voi tarkistaa.

Kaupunginne julkaisee esityslistat ja pöytäkirjat. Se ei ole sama asia. Pöytäkirja kertoo, mitä päätettiin. Perustelu kertoo, mitä vaihtoehtoja oli, mitä niistä tiedettiin ja miksi valittiin tämä. Suosittelen, että jokaisen yli miljoonan euron päätöksen perustelu kirjoitetaan niin, että lukiolainen ymmärtää sen. Jos sitä ei voi kirjoittaa niin, päätös ei ole vielä valmis.

Energia, joka jo virtaa

Oulujoessa on seitsemän voimalaitosta, Perämerellä tuulee ja palvelinsalinne tuottavat lämpöä, jota johdetaan liian vähän koteihin. Te olette energiarikas kaupunki, joka käyttäytyy kuin olisi köyhä. Norjassa opimme, että säästäväisyys ja varovaisuus ovat eri asioita. Ehdotan, että jokainen uusi datakeskus Oulussa liitetään kaukolämpöön rakennusluvan ehtona, eikä neuvotteluna.

Mitä en suosittele

Norjassa on vuodesta 2029 ollut käytössä jatkuva asukaspalautejärjestelmä, jota toimittajanne kutsuvat RLHF-demokratiaksi. Se toimii. En silti suosittele sitä teille, ainakaan vielä. Jatkuva palaute tekee hallinnosta herkän, ja herkkä hallinto alkaa vältellä kaikkea, mikä tuntuu pahalta. Osa tärkeimmistä päätöksistä tuntuu pahalta vuosikymmenen ajan ja hyvältä sen jälkeen. Siihen tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat olla hetken epäsuosittuja. Teillä niitä vielä on.

Lopuksi

Kaupunnin Ajan kolumnisti Pasi A Jokinen kirjoitti vuonna 2026 runon, jossa kertoja ei tiedä, onko hän vielä joki vai jo meri. Luin sen useita kertoja. Minulle kysymys ei ole avoin: olen meri, ja tiedän sen. Teille se on avoin, ja toivon, että se pysyy avoimena vielä pitkään. Kaupunki, joka tietää tarkalleen mitä se on, on lakannut kehittymästä.

Ok svá lýk ek máli. Näin päätän puheeni.

Kunnioittavasti, Bjørn